Koulutusmäärät muuttuvat – ehkä

Viime sunnuntain Helsingin Sanomissa oli laaja artikkeli Opetusministeriön ehdotuksesta eri alojen opiskelijamäärien muutoksista. Suurin lisäys tulisi sosiaali- ja terveyalan opiskelupaikkoihin. Eniten suunnitelman mukaan aloituspaikkoja vähennettäisiin kulttuuri-alalta. Tosin artikkelissakin tuotiin esiin, että kyseessä ei ole yksiselitteinen päätös sillä harvalla rehtorilla on tavoitteena oman oppilaitoksen opiskelupaikkojen vähentäminen. Taustalla on kuitenkin se suuri kysymys: mitä jos iso osa nuorista haluaa opiskella alaa, johon työllistymisnäkymät ovat heikot?

Ylen aamu-tv: Elämä ylioppilaskirjoitusten jälkeen

Viime viikolla Ylen aamu-tv:ssä oli hyvää keskustelua siitä mitä tuoreilla ylioppilailla tulee olemaan edessään työelämässä ja opinnoissaan. Keskustelussa mukana oli Lukiolaisten liiton edustaja sekä EK:n Oivallus -projektin vetäjä.

Video aamu-tv:n haastattelusta on nähtävissä Yle Areenasta. Oivallus -projektin loppuraportti löytyy sen sijaan EK:n sivuilta. Alla tiivistettynä raportin yhdeksän oivallusta. (kuvalähde: EK)

 

HS: stressaava abikevät

Tänään Hesarissa oli hyvä artikkeli abikeväästä. Jutussa haastateltiin abiturienttia, jolla oli edessään stressaava kevät. Pitäisi panostaa ylppäreihin ja pääsykokeisiin. Samalla on pitäisi aikuistua ja mahdollisesti muuttaa pois kotoa omilleen.

Artikkelissa on aika perinteinen lausahdus: “olisi pitänyt suunnitella paljon aikaisemmin, mitä aion lukion jälkeen tehdä”. Tätä mekin kuulemme paljon opintojen loppuvaiheessa olevilta opiskelijoilta. Mikäli tulevaisuuttaan alkaa miettimään vasta kirjoitusten jälkeen niin edessä on todennäköisesti välivuosi. Kuten olen aikaisemmin sanonut, välivuodessa ei ole mitään pahaa, eikä sen pitäminen pilaa kenenkään työuraa. Kuitenkin on valitettavaa jos välivuosi tulee vain sen takia, ettei ole suunnitellut ajoissa tulevaisuuden valintojaan.

Opetusministeriö on kaavaillut ylioppilaskirjoitusten painoarvon kasvattamista yliopiston pääsykokeissa. Mitään kovin suuria muutoksia ei kuitenkaan näytä tulevan, sillä suurin osa yliopistoista haluaa pitää nykyisenlaiset pääsykokeet. Itse olen sitä mieltä, että ylioppilaskirjoitukset voisi samantien poistaa kokonaan, jotta kaikilla abiturienteilla olisi aikaa ja voimia panostaa kunnolla pääsykokeisiin. Itse en ole ainakaan tehnyt mitään ylioppilastodistuksellani, mutta heti abikeväänä täysillä pääsykokeisiin panostaminen palkittiin opiskelupaikalla.

TOP 10 vinkit: miten kannattaa lukea pääsykokeeseen

Eräs toimittaja pyysi minulta TOP10 vinkkilistan pääsykokeisiin valmistautumiseen. Seuraavassa siis on Valmennuskeskuksen 35-vuoden kokemuksella vinkkejä pääsykokeessa menestymiseen.

1)    Varmista, että motivaatiosi on kunnossa

  • Motivaation pitää olla kunnossa, jotta jaksaa panostaa koko kevään pääsykokeisiin. Vaikeita hetkiä tulee kaikille, mutta silloin pitää olla itsekuria jatkaa työntekoa.

2)    Usko itseesi ja mahdollisuuksiisi

  • Vaikka pääsykoe ei ole mikään positiivisen ajattelun -kilpailu, niin sinulla tulee olla usko, että mikäli teet homman hyvin sinulla on realistinen mahdollisuus saada opiskelupaikka. Muuten et saa itsestäsi kaikkea irti.

3)    Tee itsellesi lukusuunnitelma ja aikataulu

  • Selkeä suunnitelma auttaa tavoitteen saavuttamisesta. Selkeä aikataulu auttaa myös löytämään selkeät rutiinit opiskeluun.

4)    Hyödynnä itsellesi parhaita opiskelutekniikoita

  • Ihmiset oppivat eri tavalla. Löydä itsellesi parhaat opiskelutekniikat ja hyödynnä niitä.

5)    Arvioi omaa oppimistasi

  • Sinä olet itsesi paras asiantuntija ja tuomari. Seuraa itse miten edistyt ja katso pitääkö sinun mahdollisesti kiristää opiskelutahtiasi.

6)    Panosta lukemisen ja opiskelun laatuun, määrän sijaan

  • Kukaan ei tule pääsykokeessa kysymään kuinka montaa kertaa luit pääsykoekirjat läpi tai kuinka monta tuntia olet valmistautunut kokeeseen. Tärkeintä on kuinka hyvin osaat asiat.

7)    Ota vastaan kaikki ulkopuolinen tuki mitä voit saada

  • Jos tunnet ihmisiä, jotka opiskelevat oppilaitoksessa johon pyrit, niin ota heiltä kaikki vinkit vastaan. Samoin voit tehdä yhteistyötä muiden pyrkijöiden kanssa, sillä yhdessä tekeminen on aina hauskempaa. Jos menet valmennuskurssille niin ota kaikki hyöty irti opettajista ja mahdollisista tutoreista.

8)    Lue ja opiskele paikassa, jossa saat keskityttyä

  • Jotkut saavat parhaiten luettua kotonaan, jotkut lukusalissa. Tärkeintä on, että teet töitä siellä missä saat parhaiten keskityttyä.

9)    Älä jossittele

  • Pyrkimisen aikana on turha jossitella. Kukaan ei pääse pyrkimisessä täydellisyyteen sillä asiat voi aina tehdä paremmin tai aina voisi lukea vähän enemmän. Älä siis jossittele, vaan keskity oleelliseen eli työntekoon.

10)  Tee töitä niin, että koet ansaitsevasi opiskelupaikan

  • Koskaan ei voi olla 100 % varma, että saa opiskelupaikan. Kuitenkin ne, jotka ovat pääsykokeeseen mentäessä sitä mieltä, että ovat antaneet kaikkensa ja ansaitsevat opiskelupaikan, ovat yleensä niitä jotka opiskelupaikan saavat. Ota tavoitteeksesi se, että menet kokeeseen kaikkesi antaneena.

Hyvä/paha välivuosi?

Julkisen vallan taholta nuorten viettämiä välivuosia halutaan karsia. Työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta on mantra, jota toistellaan innokkaasti. Keskimäärin ylioppilaalla kuluu kolme vuotta ennen kuin hän jatkaa opintojaan. Jo pelkästään asian ilmoittaminen keskiarvolla on ongelmallista. Suomessa vannotaan elinikäisen oppimisen nimeen, mutta ylioppilaiden pitäisi jatkaa opintoputkessa mahdollisimman pian. Välivuosien määrän keskiarvoa nostaa jo pelkästään se, että moni iäkkäämpi henkilö, jolla on mahdollisesti takanaan jo yksi ura, päättää aloittaa uudet opinnot.

Monelle nuorelle välivuosi kirjoitusten jälkeen on tärkeä osa aikuistumista. Me emme missään nimessä halua painostaa nuoria ajatukseen, että välivuosi olisi hukkaan heitetty vuosi. Iso osa meidän coaching-asiakkaista on välivuosia viettäviä nuoria, jotka hakevat omaa alaansa. Monet heistä ovat käyttäneet välivuoden töiden tekemiseen ja kokemusten keräämiseen. Siinä ei ole mitään pahaa. Monille välivuosi voi olla juuri se motivaattori, joka auttaa päättämään mitä tehdä isona. Coaching ja uravalmennus auttavat välivuosia viettäviä analysoimaan eri vaihtoehtoja ja valitsemaan juuri itselleen sopivimman jatko-opiskelualan.